Historian siipien havinaa mistä pelikerho lähti liikkeelle.

Founding Fathers

Elettiin Warhammer Fantasy Battlen 8. laitoksen viimeisiä hetkiä ja End Times oli käsillä. Tässä kohtaa koko harrastus oli aika kuollut peliporukassa, tosin End Timesin julkaisut loivat uskoa tulevaisuudesta.

End Times tuli ja meni. Age Of Sigmar julkaistiin. Peli julkaistiin uudistetulla teemalla ja ilman armeijan rakennuspisteitä. Julkaisu sai maailmalla ankaraa kritiikkiä ja näytti jo hetken että monivuotinen Warhammerin voittokulku oli tullut tiensä päähän.

Kokeilimme kaverin kanssa Manticin Kings Of Waria joka toimi ihan hyvin Warhammerin korvikkeena hetken aikaa. Myöhemmin saimme kuulla toiselta kaveriltamme, että Age Of Sigmariin olisi tulossa pistesysteemi. Hieman epäröiden mietimme kannattaako pelille antaa enää mahdollisuus.

Viikottainen “miksi kukaan ei pelaa” kyselemiseni saavutti kriittisen pisteensä ja päätin BadDice podcastin inspiroimana lähteä itse ajamaan Warhammer harrastusta eteenpäin Turussa.

Kuulin että Fantasiapelit järjestäisivät demopelejä General's Handbookin julkaisun yhteydessä ja päätin mennä itse kokeilemaan. Aluksi en tuntenut muita kuin pari kaveriani jotka pelasivat Aossia ja ehdotinkin Fantasiapeleille että alettaisiin järjestämään jotain viikottaista aktiviteettiä.

Peliporukka kasvoi nopeasti General's Handbookin julkaisun jälkeen ja on jatkanut kasvuaan siitä lähtien.

Uusi alku

Kun vertaa Aossia Fantasy Battleen, on harrastuksen aloittaminen tullut niin paljon helpommaksi. En yhtään ihmettele miksi 2000- luvun suuret pelaajamäärät lopulta kaikkosivat kun miettii kuinka ison panostuksen peli vaati, että pääsi pelaamaan edes ensimmäistä peliä.

Age Of Sigmarissa aloittaminen on nykyään äärimmäisen helppoa ja peliä pääsee heti kokeilemaan kiitos Skirmish ja Path To Glory kaltaisten kirjojen takia.

Toivotaan että peliporukka kasvaa entisestään ja Aossin suosio maailmalla vain kasvaa. Nyt kun peliä päivitetään vuositasolla ei suunta voi olla tästä enää kuin ylöspäin.