Yhden miehen pakina siitä miksi tämä sivusto tehtiin, miten se tapahtui, ja missä nyt mennään.

”Olis kiva että...”

”Olisi niin kätevää kun...”

”Haluaisin...”

Muistaakseni perjantai 6.10.2017 sisälsi jälleen Whatsapp ryhmässämme näitä lauseita, tai juttua siihen suuntaan. Foorumi olisi kiva, varauskalentereita pelipöydille ja vaikka mitä. Näitä sanoja oli kuultu jo pitkin syksyä, sekä pitkin matkaa aina keväästä alkaen, varmaan jo menneen vuodenkin puolella.

Jossain kohdin tuli sitten allekirjoittaneelle se hetki että halusin siirtää jossittelut ja ajatushautomot iäisyyteen, ja tuona kyseisenä perjantaipäivänä asia sitten eteni vihdoin siihen pisteeseen, että herättelin sivuston alustan binääristä olevaisuuteen, ja AoS Turku-sivusto kohtasi päivänvalon.

Ne ensihetket

Alkutunnelma oli luonnollisesti hyvä. Nyt tämä tästä etenee. Ai että. Ei enää kauaa. Melko pian kuitenkin tajusin, että oletusasettelu ei sivustona tulisi koskaan toimimaan, värimaailmakin oli aivan järkyttävä ja että kyllä tämä taitaa viedä sittenkin useamman päivän. Tämän jälkeen taisi mennä noin viikko täysin ohi ilman että pääsin panostamaan asiaan sen tarkemmin, ja vihdoin tuli sitten ne hetket että sain aikaa luomistyöhön.

Kyselin järjestysporukaltamme (jonka onnellinen jäsen siis itsekin olen) että mitä runkoa heidän mielestään sivustolla voisi olla. Pinenen hitsaamisen ja kauttarantain pyörittelyn jälkeen hyvin pieni perusrunko oli valmis, mutta siitä oli tietysti hyvä lähteä liikenteeseen. Näillä kohdin tajusin että joudun myös räjäyttämään sivuston visuaalisella tasolla täysin uusiksi, joten pienen demosisällön jälkeen sainkin hinkutella värisävyjä, asettelua ja muuta hauskaa useampina päivinä kaiken muun ohessa.

Leiska eteni pienen alkukangertelun jälkeen lähes itsekseen, ja sain sen itseäni tyydyttävään kuntoon. Pientä viilaamista siellä, asioiden kokeilua ja siinä se sitten oli.

Oli hauska heittää järjestysporukalle pieni teaser-kuva ihan vitsinä, ja tajusin että se löytyi hetken päästä Whatsapp-porukastamme. Muutamat tosiuskovat jopa havahtuivat tuohon varsin myöhään lähetettyyn viestiin, ja siitä alkoikin ensimmäiset pienet kyselyt joihin kovin hiljaa vastailin jotain epämääräistä.

Kun projekti pyörähti oikeasti käyntiin

Siinä sitten pidemmän ajan kuluessa, kaiken muun tekemisen ja töiden ohessa, alkoi hissuksiin olemaan se hetki edessä, että sivusto kaipaisi melkoisen polttavasti sisältöä itseensä. Ajattelin että ehkä helpoin tapa olisi kysyä niiltä joita varten alusta tehdään, että mitä sinne kaivattaisiin. Parin kyselykaavakkeen, joihin mukavasti vastattiinkin, jälkeen aloin käymään niitä läpi.

Varsin pian tajusin että pelkkä nettisivusto ei tulisi riittämään porukan tarpeisiin. Toiveita oli luonnollisesti maasta taivaaseen, varmasti parin pieruvitsinkin säestäminä, mutta toiveita oli niin foorumin suuntaan kuin esimerkiksi blogaamiseenkin. Katselin hetken tekemääni sivustoa, ja totesin että eipä tässä auta muu kuin alkaa tekemään pohjatöitä kuntoon.

Seuraavat päivät sitten kuluivatkin sivuston loppuunsaamisessa, foorumin käyttöönotossa ja blogin toiminnan pohdinnassa. Tapahtumakalenteri olikin sitten oma episodinsa, onneksi minulla oli kyljessä toinen demosivusto jolla sain räjäyttää pommeja kadottamatta töitäni varsinaisella sivustolla.

Viimein alkoi näyttämään siltä että... niin... tämä ihan oikeasti tulee joskus julkaisuvalmiiksi.

Tunnelmia viime metreillä

Olen varmaan perusluonteeltani hieman kieroutunut, mutta olen aina pitänyt erilaisten ratkaisujen etsimisestä, kehittämisestä sekä löytämisestä. Siksi tämä onkin ollut taas yhtenä projektina varsin piristävä lisä tuohon muuhun tekemiseen. Toki ajoittain olen myös hakannut päätäni seinään, ja katsonut kelloa joka karkaa kauas yli puolenyön arkiviikolla, kun olen huomannut jääneeni kehittämään toiminnallisuuksia sen sijaan että esimerkiksi menisin vain nukkumaan.

Tässä kohdin kun olen kirjoittamassa pientä blogikirjoitusta jolla starttaan varsinaisen blogin käyntiin, olen varsin positiivisin mielin. Olen tyytyväinen siihen mitä olen tehnyt, ja mitä on saatu peliporukalla yhteisönä aikaiseksi.

Ehkä tässä kohdin on se aika, jolloin vain suljen sanallisen arkkuni ja työnnän sen kaarnalaivan vesille. Ette te halua enempää lukea yhden miehen höpinää siitä että miksi tämä tehtiin. Menkääs siitä maalaamaan minejä tai vaikka pelaamaan!

Luulen että minä menen nukkumaan, kello karkasi jälleen melko pitkälle. Siitä voi sitten taas huomenna kauhunsekaisen palon vallassa maalata viimeisiä miniatyyrejä valmiiksi keskiviikoksi. Ja ehkä jatkan vielä sivuston viimeistelyä loppumetreillä.